Kalle Kaikesta voi kiistellä, kriittisestikkin mutta kohteliaasti ja toisen ajatusta kunnioittaen.

EU:n asedirektiivi.

 Se on itselataava kertatuliase, mm reserviläiskivääri. Se on se mahdollinen lainmukainen reserviläisase.

Tulimuotojahan ovat; kertalaukaus, pursketuli ja sarjatuli. On useilla blogialustoilla kirjoiteltu kuinka ns pitkien lippaiden kielto, vaarantaisi reserviläistoimintaa. Viimeisempänä J Niinistö.

Miten se voisi olla mahdollista? Vanhana ampujakouluttajana sanisin, että ensimmäiset, laukaus tai kaksi, ovat ne tärkeimmät. Pursketulella vielä päästään melko lähelle. Olen oppini saanut aktiivipalvelukseni jälkeen Espoossa poliisiopiston ampumakouluttajalta ns vaistoammunnassa, nopea ampumonen, kuten mm poliisien koulutukseen kuuluu. Vartijoita olen vuosia kouluttanut ampuma-aseiden käyttöön.

Onko tosiaankin niin, että reserviläistoiminta on roiskia pitkin metsiä laukauksia? Mielestäni tärkeintä olisi hallita sen ensimmäisen tai toisen laukauksen teho. Ei siihen pitkiä lippaita tarvita.

Toisaalta, uskoisinkin, että reserviläistoiminnassa lienee paljon muutakin toimintaa kuin ampumatoiminta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Reserviläisten kyseessä ollen koulutus tulisi ensisijaisesti kulminoitua juurikin samaan kuin poliiseilla ja vartijoilla.
Tarkka osuma tuottaa aina toivotun vaikutuksen, varsinkin kohdennettuna jopa tiettyyn kohteeseen.
Toinen vaikutus taas on se kun ammutaan kuten Tuntemattomassa sotilaassa; "ammutaan moraalia".
Taistelijalla on vain kole tuliannosta, siis n 90 ls.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kallen olisi hyvä päivittää tietonsa ajan tasalle.

Vartijoita ei enää aseen käyttämiseen juurikaan kouluteta ja poliisitkin harjoittelevat ison lippaan mahdollisimman tehokasta (lue tarkkaa) tyhjentämistä. Patruunoita rivipoliisilla on mukana noin 30 kpl kahteen lippaaseen panostettuina. Harjoituksissa pyritään ampumaan paljon myös kahden tai jopa useamman laukauksen "sarjoja." Sen verran Kalle muistanee omilta ampuma-ajoiltaan, että liikkuvaan maaliin on vaikeaa osua ja silloin amitsuunia on hyvä olla myös "pahan päivän varalle."

Kuten Helstamo jo mainitsi, toisin kuin vanhoilla FN:lla, joissa toinen patruuna oli usein poikittain patruunapesässä, Glock-pistoolilla voi ampua myös useita nopeita peräkkäislaukauksia. Poliisin on varauduttava myös tämän kaltaiseen aseen käyttöön.

Sitä paitsi. Nykyisin on vaikeaa edes löytää ns. palvelusasetta, jossa ei olisi 13-17 patruunan lippaita.

Suomen armeija sen enempää kuin reserviläisjärjestöt eivät kouluta tai tue spray and pray tyyppistä ammuntaa. Vain harvat sotilasaseet ovat täysin hallittavissa sarjatulella ja trendi onkin se, että useimmat sotilaskiväärit ampuvat vain kahden tai kolmen laukauksen pursketulta sarjatulen sijasta.

Suomalaisen M-62 tai 92/95 kiväärien hallittavuus sarjatulella on käytännössä olematon. Tästä syystä vain harvat varusmiehet pääsevät edes ampumaan kovia sarjatulella. Käytännössä sitä kokeilevat vain YK-sotilaat disipliiniammunnan loppukevennyksenä. Useimmilla kokeilu jää siihen yhteen kertaan, kun maalitaulusta ei 30:lla patruunalla löydy kuin muutama reikä. Mitä kivaa on roiskia patruunoita taivaalle?

PS. Alumiinirunkoinen M-16 kivääri (made in USA) lakkaa toimimasta, kun sillä ampuu viisi täyttä lipasta sarjatulella yhtä soittoa. Hetken jäähdyttelyn jälkeen se taas kukkuu. Tämä lienee yksi perussyy sille, miksi M-4 kiväärissä ei ole sarjatuliominaisuutta lainkaan, vaan se on korvattu pursketulella. Burstia käyttämällä ase ei sentään sula ampujan käteen. Vietnam opetti myös sen, ettei yhtä kuollutta vihollista kohden kannata käyttää montaa kymmentä tuhatta patruunaa.

Neuvostoarmeijan taistellessa Stalingradin herruudesta osalle sotilaista ei riittänyt asetta lainkaan. Ohjeeksi annetiin ottaa ase kaatuneelta toverilta ja jatkaa hyökkäämistä. Yhden sotilaan tuliannos taisi olla Mosin-Nagantin massiivinen viisi patruunaa.

En henkilökohtaisesti pidä hyvänä ideana sitä, että puuttuvat patruunat korvataan lisäämällä sotilaita kentälle. On fiksumpaa antaa vähille sotilaille paljon tulivoimaa, kuin korvata puuttuva tulivoima lihasvoimalla.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Suurin osa olemassa olevista ampuma-aseiden lippaista olisi ehdotuksen mukaan
ERVA-aseen osia joihin ei yleensä saisi edes lupia.
Onko tarkoitus, että ne luovutettaisiin romutettavaksi?

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Kyllähän vartioiden voimankäyttökoulutus on edelleen voimassaoleva.
Kysymykseen, miksi revolveri on vaihtunut itselataavaan? Sanoisinko, että kysymykseen vastaus sisältyy edellisen lauseen viimeiseen sanaan. Itselataavia FN-pistooleita ei ole ollut poliisin aseistuksessa enää kolmeenkymmeneen vuoteen. Viimeiset revolverit hävisivät 40-luvulla pv:n aseistuksesta.
Esim poliisin ja sotilaan tuliaseen käyttötaktiikka ei ole oikeastaan keskenään vertailtavissa.
Mitä tulee massasulkuisiin itselataaviin aseihin, AK-47-tyyppiset aseet syrjäyttivät ne jo 60-luvulla samoinkuin amerikkalaisen M-16 suorakaasutimisen RK:n. AK-47 on yksinkertaisesti kaasumäntätoimisena kenttäkelpoisempi.
Kyllä normaaliin tulitoimintaan, kuten jo avauksessanikin mainitsin, pursketuli; tarkkaa, säästää patruunoita ja lisää tulenavauksen tehokkuutta.
En sinällään vastusta normaalilippaan (n30 ls), jos en mitään hyötynäkökohtaakaan osaa sanoa muuta kuin lipaskapasiteetti ja se ei rauhan aikana sotilaskoulutuksessa lisää ampumataitoa. Miksikän muuten luulette ammuntojen jakautuvan kouluammuntaan ja tst-ammuntoihin.
Ennen kuin ammunnan perusteet ovat hallussa, ei kannata puhua tulen tehokkuudesta.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

No, tietenkin Suomen armeijan aseistuksesta.
On se sitten vaikeata ymmärtää luettua tekstitä. tai sitten olen aivan tumplo kirjoittamaan.
Kilpa-ammunnassa (isopistooli) vieläkin revolveri dominoi.
No eihän se lipaskapasiteetin pienentäminen aseturvallisuutta edistä (mielestäni), se on poliitikkojen tulkinta, jota vastaan aika vahvojakin käytännön kokemuksiani peilaan.
Niin se hallittu tulenkäyttö; entäs kouluampumakoulutus?
Kyllä toisaalta ymmärrän; aikanaan pv:n mestaruuskilpailuihin varusmiehelle valittiin mahdollisimman sopiva lipas. (ei muuten liity lipaskapasiteettiin vaan lippaan sopivuus ko aseeseen; siinä on paljon eroa).

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Aikoinaan minulla oli Coltin .45 revolveri. Koskaan en tarvinnut kuin yhden laukauksen.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Varsin monet vuodet ammuin kilpaa S&W .32, saavutin jopa mestariluokan ampumamerkin n:o 297. S&W on edelleenkin mainio kilpailuase.
Jonkin vuoden kokeilin itselataavaa, pariakin merkkiä; ei vaan ollut minun aseeni.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Aselain valmistelu on ylittänyt parodiahorisontin.

Toimituksen poiminnat